Kertalaakista edeltäjäänsä tenhoavampi seikkailu asettaa ihmenaisen, tämän orastavan asesisaren ja vuosien takaa henkiin herätetyn poikaystävän kilpasille kaikki toivomukset toteuttavan pahiksen kanssa.
Kertalaakista edeltäjäänsä tenhoavampi seikkailu asettaa ihmenaisen (Gal Gadot), tämän orastavan asesisaren (Kristen Wiig) ja vuosien takaa henkiin herätetyn poikaystävän (Chris Pine) kilpasille kaikki toivomukset toteuttavan pahiksen kanssa. Ikään kuin tämä vastakkainasettelu ei jo olisi riittävän omaperäinen ottaa elokuva näyttämökseen vuoden 1984 periodipatinoidun Washingtonin.
Maailmalla väkinäisesti kehuttu edellisosa oli pökkelön kliseinen minä myös -sarjan supersankariseikkailu, mutta tämä on kaikkea muuta: elokuva on herkullisen omaperäinen, seikkailumielisen lennokas ja juoneltaan jopa mielekäs fantasiajännäri. Taipaleen varrelle mahtuu käytännössä yksinomaan omia ajatuksia, hauskoja toimintajaksoja ja armollisen vähän aivotonta mättöä — jopa loppuyhteenotto sujuu eri nuottien mukaan kuin tavanomaisessa supersankarielokuvassa. Tämä ei ole ainoastaan hyvä edellisosaan verrattuna vaan paras supersankarielokuva pitkään aikaan. Tämä on noin 1984 kertaa kiinnostavampi elokuva kuin edeltäjänsä ja ratkaisevasti fiksumpi kuin keskivertomättö, mutta silti hulppeasti ylipitkä.
Osittain IMAX:ina kuvattu elokuva on kaksijakoinen kokemus. Pitkä alkunäytös ja lyhyt jälkinäytös on kuvattu IMAX-laitteistolla, eikä jälki voisi olla komeampaa: jälki on komean tarkkaa, värikylläistä ja puhdasta. Nämä likimain kokoruudulla pyörivät otokset ovat puhdasta herkkua, jotka jättävät helposti elokuvan massan varjoonsa. Kuvasuhde vaihtelee elokuvan aikana ollen IMAX-osioissa 1.90:1-luokkaa ja niiden välissä 2:39:1.
3.4-6.5K:na kuvattu ja väitetysti kokonaisuudessaan 4K:na masteroitu kuva on vakaa, värikylläinen ja miellyttävän jäsentynyt. Harmillisesti elokuvan pääosan anti jää näistä lähtökohdista huolimatta 4K:n odotuksista: vaatteiden tekstuurit silottuvat, hiukset takkuavat ja kaikkea leimaa hieman rosoinen ja tylppä toisto. Väritoisto on kyllä mainiosti kohdillaan ja kuvan dynamiikka hyvä, mutta erottelukyky ei pääsääntöisesti ole IMAX-osioiden tai elokuvan saamien kansainvälisten kehujen tasolla. Anti on sisällöllisesti näyttävää ja ilahduttavan lennokasta sekä 80-luvun periodipatinassaan että amazonien satumaisessa maailmassa, mutta valitettavasti 4K ei nyt ota tästä lähtökohdasta kaikkea irti.
Hans Zimmerin musiikin terästämä upea ääniraita on komeassa iskussa, eivätkä sen enempää toiminta kuin näennäiset suvannotkaan jätä kylmäksi. Ääniraita on virkeä, tilava ja tunnelmallisen iskevä. Musiikkiraita uskaltautuu jopa paikoin kasarimaiseen fiilistelyyn. Tällä kertaa äänimaisema tekee suuremman vaikutuksen kuin 4K-kuva.
4K on ekstraton. Boksin HD-levy tarjoaa lisukkeiksi mm. making of -koosteen, mokia ja kymmenkunta koostetta. (IJ)