Teräsmiehen uusi tuleminen puunaa sekä pinnat että paatoksen säihkeen tasolle.
Teräsmiehen uusi tuleminen puunaa sekä pinnat että paatoksen säihkeen tasolle. Poikamaisen puhtoinen, mutta samalla repämispisteeseen ahdettu ja moneen suuntaan sinkoileva seikkailu on suurieleinen ja tenhoava.
Näyttelijäpuolella palaset loksahtavat niin ikään palkitsevasti paikoilleen. David Corenswet on passelin kiiltokuvamainen elämää suuremmassa pääosassaan, joka ottaa kuitenkin paikoin verevästi yhteen tosielämän rajojen kanssa. House of Cards -sarjasta muistettava Rachel Brosnahan vetää tässä jalkaansa Lois Lanen toimittajan saappaat, eikä anna tuumaakaan periksi kun sopiva ovenrako ilmaantuu. Muu kööri Lex Luthor mukaan lukien ottaa sekin paikkansa kunnialla.
Tarinaltaan klassinen ja hahmoiltaan tavanomaista kiinnostavampi elokuva ei lopulta nouse perimäänsä aikuisemmaksi seikkailuksi, ja hyvä niin. Tässä kaiken takana on leikin vimma, joka takoo tehosekoittimen lopulta huimiin kierroksiin. Kun lopputekstien myötä on aika kerätä ukkelit ja rapa seiniltä ei antia voi ylistää erityisen koherentiksi tai määrätietoiseksi, mutta hauskaksi kylläkin.
Mainio kuva on vakaa, värikylläinen ja energisen ahdettu. Jäälinna kohoa hangen läpi, kanjoni repeytyy Metropoliksen läpi ja monenmoiset muut fantastiset vistat välittyvät sarjakuvapiirtäjän innolla.
Fanfaarien suitsuttama ääniraita on puhdas, tilava ja genren odotusten mukainen. Dialogi soljuu puhtaasti ja tehosteet napakasti.
Ekstroissa 90 minuutin edestä koosteita mm. elokuvan synnystä ja sen hahmoista. (IJ)