A­me­rik­ka­lai­sen öl­jy-yh­tiön työn­te­kijät per­hei­neen jou­tu­vat raa'an pom­mi-is­kun koh­teek­si Sau­di-A­ra­bias­sa. Kom­man­do­kou­lu­tuk­sen saa­nut FBI:n tut­ki­ja­jouk­ko läh­tee pai­kanpääl­le sel­vittämään ta­paus­ta, vaik­ka se ei tun­nu ole­van sen enempää pai­kal­lis­ten kuin omien esi­mies­tenkään mie­leen.

Na­pa­kas­ti ete­nevä jännä­ri ryn­nii eteenpäin kou­kut­ta­van tii­vis­tah­ti­ses­ti ja esit­te­lee joh­to­lan­gat sen ver­ran loo­gi­ses­ti, että vas­ta lop­pu­teks­tien ai­ka­na eh­tii poh­tia että oli­ko tässä sit­tenkään mitään jär­keä? Kaik­ki ta­hot tun­tu­vat aset­tu­van poik­ki­te­loin tut­ki­joi­den tiel­le il­man sel­keää mo­tii­via, ku­kaan ryhmän ul­ko­puo­lel­la ei osaa mitään ja ryhmä it­se säntäi­lee eteenpäin sen ver­ran ko­val­la ris­killä, että vii­meistään lop­puyh­tee­no­ton pitäi­si joh­taa mer­kittäväs­ti suu­rem­piin kuo­lo­nuh­rei­hin. CSI:n ja CIA:n yh­distävänä viih­teenä elo­ku­va on kui­ten­kin toi­mi­vaa viih­dettä. Matt Da­mo­nin Green­zo­ne ei ole tästä kau­ka­na.