Channing Tatum on mies, joka haluaa Salaiseen palveluun.
Channing Tatum on mies, joka haluaa Salaiseen palveluun. Tyttärensä kanssa Valkoiseen taloon haastatteluun saapuva agentti ei läpäise paperivalintaa, mutta terroristien vartavasten järjestämä käytännön koeosuus osoittautuu suotuisammaksi testiksi.
Viihdyttävä Die Hard -henkinen trippi tarjoilee sulavasti yhteenkursittuja kliseitä popcornin kyytipojaksi. Elokuvan dialogi kalskahtaa monin paikoin pöhköltä ja turvajärjestelyt pehmoilta, mutta tiukan trillerin sijaan tämä pyrkiikin tarjoamaan komeita sirkushuveja. Mannertenvälisillä ohjuksilla sihtaillaan Air Force Onea, pressan limusiinilla vedetään kahdeksikkoja maailman tunnetuimmalle nurmikolle ja aina riittää aika pikaiselle kunniakierrokselle Washingtonin nähtävyyksien yllä. Hilpeyttä herättävät myös tennareihin sonnustautunut lörppö presidentti (Jamie Foxx), please-sanan kiihdyksissäkin muistava terroristi (Brotherhood-sarjan Jason Clarke) ja elokuvan into asetella amerikkalaista aseteollisuutta syylliseksi jo aivan tapahtumien alkumetreillä.
Mainioita efektisirkuksia elokuvakansalle aiemmin tarjoillut Roland Emmerich suoltaa tässäkin passelia viihdettä, mutta lopulta hahmot jäävät puiseviksi, huumori vanuttuneeksi ja draama jähmeän suvanteiseksi. Miljöö on kuitenkin näyttävä. Kahteen tuntiin mahtuu tuhti kattaus kliseitä, huonoja onelinereita ja räjähtäviä sirkusnumeroita.
Mainio kuva ja asiallisen ponteva, mutta musiikkiraidaltaan pliisun geneerinen ääniraita. Ekstroissa mokia (6 min.) ja pitkällinen sarja hypettäviä minikoosteita elokuvan synnystä (3 min.), pääparista (4 min.), ohjaajasta (5 min.), limusiinin kopioimisesta (5 min.), Valkoisen talon kopioimisesta (9 min.), lavasteista (4 min.), kuvauksesta (3 min.), aseista (5 min.), tehosteista (4 min.), näyttelijöistä (5 min.) ja stunteista (yht. 11 min.). Ekstrojen parhaimmistoa edustavat presidentillisten kohteiden kopioinnista kertovat koosteet ja elokuvan synnystä kertova kooste, muutoin anti on köyhää. (IJ)