Lec Bessonin omintakeinen loru pojasta, josta kasvoi väkivaltaisen isän varjossa koiratarhan värikkäin kulkukoira.
Lec Bessonin omintakeinen loru pojasta, josta kasvoi väkivaltaisen isän varjossa koiratarhan värikkäin kulkukoira. Supersankari-tarinan alkusoitolta tai peräti Jokerin velipuolelta maistuva rikosdraama vaihtaa Gothamin New Yerseyn syrjäseutuihin.
Täydellä väripaletilla ja dramaattisin varjoin luonnehdittu tarina on rosoinen, periodiltaan ambivalentti ja sävyltään yhtälaisissa määrin batmania ja uhrilampaita kanavoiva. Tarina meanderoi estoitta tilanteesta toiseen pakaten jokaisen minuutin täyteen pieteetillä kynäiltyä dialogia, joka iskee rantaan turhan vuolaana tavoittaakseen mitään todentuntua. Arjen sijaan elokuva pyrkii nousemaan elämää ankeamman draaman lennokkaaksi kerronnaksi, joka olisi luontevimmillaan pop-taiteen museossa. Yksittäiset kohtaukset vetoavat eksentrisellä otteellaan ja ultra-tyylitellyllä sarjakuvamaisuudellaan, mutta kokonaisuudessa ei ole järjen häivää.
Upea kuva on teatraalisesti sommiteltu ja valaistu, teknisesti upean vakaa, erotteleva ja ilmeikäs. Ihohuokoset voi haltessaan laskea ja neonvärit hohkaavat pahaenteisesti.
Hallittu ääniraita punoo dialogin ympärille virkeästi vellovan ja yhtäaikaa dekkarimaisen uneliaan miljöön. Vuorosanat leikkaavat tässä sadetta, pimeyttä ja tupakansavua perin sarjakuvamaisin elkein. Kokonaisuus on 30% film noiria, 30% supersankarilorua ja loppukin perin synkällä mielellä viritettyä dekkaria.