”Vapaus, joka annetaan, ei ole vapautta.
”Vapaus, joka annetaan, ei ole vapautta. Vapaus täytyy ottaa”.
Burn! antaa ajattelemisen aihetta jopa Suomen geopoliittisia ongelmia miettiville valtiotieteilijöille.
Marlon Brando kärisee lempiroolissaan. Sir William Walker on brittiläisen yhteisön MI5:n ja James Bondin reinkarnaatio Karibialla 1800-luvun puolivälissä. Hän saa toimeksiannon innostaa Quameidan saaren orjat kapinaan portugalilaisia riistäjiä vastaan. Kun kapina on ohi, miehemme saa mustan kenraalin laskemaan aseensa. Orjista tulee työläisiä, mutta mikään ei lopulta muutu.
Taistelu Algeriasta (1965) osoitti jo selvästi kenen puolella italialainen ohjaaja Gillo Pontecorvo on. Kansan puolella sortajia vastaan. Brandolla ei ollut mitään tätä vastaan.
Siviiliasiamiehen opportunismin takana on sokeriteollisuuden etu. Kun sitä varten tarvitaan kapina, se myös saadaan. Samalla luodaan kansansankari, joka ei lopulta jätä käyttämättä tilaisuutta luodakseen marttyyrin Karibian sorretuille kansoille. Sodanlietsojakin saa ansaitun osansa.
Ei-anamorfinen eurolaajakuva on vaikea sommitella ruudulle, joten on parempi katsoa välillä sotkuista kuvaa naturellina joka puolelta palkitettuna. Ääniraita soi kurkkupurkissa. Ei ekstroja.(PS)