Jon­na (K­ris­ta Han­nu­la) on syn­ty­nyt ar­vo­me­tal­lit suus­sa. Ylä­luok­kai­ses­ti ele­levä per­he tu­kee tyttöä va­lin­nois­saan, ai­noas­taan poi­kaystävän suh­teen kai­vat­tai­siin lisä­tark­kaa­vai­suut­ta. Työtön, kou­lut­ta­ma­ton Si­mo (Ep­pu Pas­ti­nen) ei hy­vistä käytös­ta­vois­ta ja miel­lyttävästä ul­ko­muo­dos­ta huo­li­mat­ta ole pa­ri­kymp­pi­sen tytön äi­din, Pir­jon (Sa­tu Sil­vo) unel­mavä­vy­lis­tal­la.

Yllättävä ruo­kapöytä­kes­kus­te­lu avaa Si­mon ja Jon­nan per­hei­den vä­li­sen kos­ke­tus­pin­nan. Jon­nan isä Ste­ven (Jo­nat­han Hutc­hings) on saat­ta­nut ol­la Si­mon edes­men­neen äi­din ra­kas­ta­ja. Epäi­lys­ten herät­tyä, kak­si­kon tut­ta­vuu­den sy­vyy­destä on saa­ta­va sel­vyys. Tämä ei lo­pul­ta ole per­heen ai­noa set­vimättä jää­nyt muis­to.

Samp­pa Ba­te­lin esi­koi­soh­jaus Äpärä on pit­kien koh­taus­ten elo­ku­va. Ba­tel hau­too in­ho­rea­lis­ti­set ti­lan­teet huo­lel­li­ses­ti, näyt­te­lijöil­le jää ti­la ra­ken­taa rau­has­sa tun­teen­sa. Hah­mot ovat mil­li­met­rin­tar­kas­ti val­mis­tel­tu­ja, kaar­ti toi­mii sy­ner­gias­sa. Ep­pu Pas­ti­sen ja Kris­ta Han­nu­lan suh­de toi­mii us­kot­ta­vas­ti, Han­nu­la pys­tyttää rak­kau­den run­te­le­man tei­ni­kau­not­ta­ren herk­kyy­dellä. Sa­tu Sil­von pa­luu val­ko­kan­kaal­le ihas­tut­taa. Il­keän ylä­luok­kai­sen nai­sen ma­nee­rit pa­mah­ta­vat ulos pe­lot­ta­van luon­te­vas­ti.

Hen­kilöoh­jauk­sen hi­poes­sa täy­del­li­syyttä, on va­li­tet­ta­vaa, että pe­rus­tat ovat lä­peensä mädät. Hen­ki­sen ja fyy­si­sen ra­kas­ta­mi­sen eri­lai­sia il­men­ty­miä pak­ko­miel­tei­ses­ti ta­voit­te­le­va Äpärä on ni­mittäin to­del­la keh­nos­ti kir­joi­tet­tu elo­ku­va. Teks­ti on vä­kinäi­sen mo­niu­lot­tei­nen, kom­mer­venk­kejä oli­si mo­nio­sai­sek­si te­le­vi­sio­sar­jak­si as­ti. Pit­kien koh­taus­ten vä­lil­le muo­dos­tuu terä­vien, epä­loo­gis­ten ohi­tus­leik­kaus­ten pak­ko. Edi­toin­tipöydän hek­ti­syys pa­kot­taa ker­ron­nan ko­vil­le, syö­den Äpärän ta­pauk­ses­sa ko­ko elo­ku­van sie­lun. Sa­mas­sa juok­sen­te­lus­sa ka­toaa elo­ku­van pää­hen­kilö, pu­nai­nen lan­ka haa­le­nee.

Al­ku­puo­lis­ko lu­paa pal­jon. Ba­tel luo uh­kaa­van il­ma­pii­rin. En­si-i­has­tuk­sen ka­dot­tua, laa­du­kas pie­ni­muo­toi­nen ka­ma­ri­dog­ma muut­tuu b-luo­kan in­diejännä­rik­si. Re­pa­le­ka­sa py­syy koos­sa ai­noas­taan ta­sa­vah­van oh­jaus­työs­ken­te­lyn an­sios­ta.

Samp­pa Ba­te­lin yh­dessä pääo­sa­nai­sen­sa Kris­ta Han­nu­lan kans­sa kir­joit­ta­ma teks­ti on lap­sel­li­nen ko­koel­ma kiel­let­tyjä ja ar­ve­lut­ta­via sek­sin­har­ras­ta­mis­muo­to­ja, jot­ka jo­ten­kin saa­daan ympät­tyä sa­nan "äpärä" al­le. Sek­suaa­li­nen la­taus on kieltämättä kieh­to­van omi­tui­nen. Po­si­tii­vi­sen ku­vot­ta­val­la ta­val­la in­ses­ti­sen la­tauk­sen val­jas­ta­mi­nen elo­ku­van eduk­si oli­si vaa­ti­nut teks­tin täy­del­listä ku­ra­toin­tia.

E­lo­ku­va­ka­lus­ton päivä­vuok­rat ovat las­ke­neet. Vä­li­neistön saa­ta­vuus on tar­jon­nut in­die-e­lo­ku­val­le uu­den mah­dol­li­suu­den. Tek­ni­sillä mit­ta­reil­la va­ka­vas­ti otet­ta­vaa täys­pitkää voi val­mis­taa lä­hes­tul­koon ku­ka ta­han­sa. Tämä ei sil­ti tar­koi­ta, että yhtään osa-a­luet­ta sai­si un­hoit­taa. Var­sin­kaan sitä, jon­ka pääl­le elo­ku­va ra­ken­tuu.

E­lo­ku­va­teat­te­reis­sa 28.10. (VA)