Tim Burtonin kirpeän synkkä ote olisi voinut olla juuri sitä mitä Apinoiden seikkailujen rebuutti 2000-luvun alussa kaipasi, mutta jo elokuvateatterikierroksella tämä osoittautui keskinkertaiseksi uudelleenlämmitelmäksi, jonka lämpövaikutus tuntui eniten vaivaantuneena peffan siirtelynä penkissä.
Tim Burtonin kirpeän synkkä ote olisi voinut olla juuri sitä mitä Apinoiden seikkailujen rebuutti 2000-luvun alussa kaipasi, mutta jo elokuvateatterikierroksella tämä osoittautui keskinkertaiseksi uudelleenlämmitelmäksi, jonka lämpövaikutus tuntui eniten vaivaantuneena peffan siirtelynä penkissä. Uusi loppuratkaisu oli aikoinaan todella paha lässähdys, eikä nytkään juuri herätä ihastusta, vaikka sarjassa aiemmin filmaamatta jäänyt semifuturistinen kaupunki onkin sinällään uutta.
Apinoiden uudelleen suunnitellut kostyymit ovat ehkä tämän timburtonmaisin tempaus, mutta myös fantastinen miljöö on saanut pientä rosoista twistiä ja toki Helena Bonham-Carterkin on mukana. Joukkokohtauksissa on hyvin massaa ja menossa paikoin hyvää taontaa, mutta elokuva ei silti vertaudu erityisen mairittelevasti alkuperäiseen versioon. Charlton Heston vilahtaa mukana vaikeammin huomattavassa roolissa.
Hyvä kuva ja ääni. Audiovisuaalinen kuosi tuntuu edellisten osien jälkeen aikamatkalta nykypäivään. Danny Elfmanin musiikkiraita pitää tahtia hyvin yllä, mutta ei aivan kipua sille eläimelliselle tasolle, jolle sillä olisi lupa nousta. Ekstroissa puhelias ja viihdyttävän tietopitoinen kommenttiraita, joka jää kuitenkin hieman liian puolivillaiseksi.
Elokuva on tässä arvosteltu kaikki 8 tähänastista Apinoiden planeetta -elokuvaa sisältävältä boksilta. (IJ)