Kou­kut­ta­va, kut­kut­ta­va ja kaik­kea mitä hyvän sci­fin tu­lee ol­la. Elo­ku­va ekst­ra­po­loi tästä päivästä hie­nos­ti tu­le­vai­suu­teen ja luo ko­mean kah­tia jae­tun maaail­man, jos­sa eliit­ti elää täh­dissä ja mas­sa slum­meis­sa. Matt Da­mon on ri­vi­työn­te­kijä, jo­ka jou­tuu pon­nis­te­lee­maan ikiai­kai­sen fan­ta­sian­sa perään kai­kin omin ja lai­na­tuin voi­min.

Vai­kut­ta­van eri­lai­sen Dist­rict 9:n oh­jaa­ja/kä­si­kir­joit­ta­jan uu­sin on pa­ri as­tet­ta slii­pa­tum­pi ja vä­hemmän hu­pi­hen­ki­nen, mut­ta tie­teisjännä­rinä yhtä­lail­la tiuk­ka ta­paus. Hah­mot ovat pu­hut­te­le­van eh­dot­to­mia va­kau­muk­sis­saan ja ta­ri­na lievästä pe­rin­teik­kyy­destään huo­li­mat­ta oma­peräi­nen ja ete­ne­mis­ky­vyltään suo­ra­nai­nen luon­non­voi­ma. Kaik­ki kään­teet tun­tu­vat toi­mi­van us­kot­ta­vas­ti eikä me­no ka­rah­da sen enempää su­van­toi­hin kuin liial­li­seen mättöön. Kryp­tog­ra­fia ei me­ne ai­van ny­kyop­pien mu­kaan, mut­ta haus­kaa on eh­dot­to­mas­ti ko­ko ra­han edestä.

Ai­na funk­kik­sen rou­hea ja ka­tu-us­kot­ta­va Matt Da­mon, tässä kuu­den mi­nuu­tin mu­nan kans­sa kil­pai­le­va ko­vis Jo­die Fos­ter ja paa­tu­nee­na lii­ke­mie­henä va­kuut­ta­van epäin­hi­mil­li­nen Wil­liam Fich­te­ner te­kevät tässä mai­nio­ta jäl­keä. Edes eteläaf­rik­ka­lai­sit­tain eng­lan­tia mur­ta­va am­mat­ti­tap­pa­ja ei me­ne tässä lap­sel­li­sek­si, vaik­ka sii­hen suun­taan pal­jon mah­dol­li­suuk­sia oli­si­kin.

E­lo­ku­va ete­nee an­toi­ne­fu­gua­mai­sel­la het­kessä elä­mi­sen vim­mal­la ja vas­ta lop­pu uh­kaa mennä me­kaa­ni­sek­si ja tur­han pal­jon pai­niot­te­luk­si — sil­ti myös tap­pe­lut ja haa­voit­tu­mi­set on osat­tu tehdä ver­rat­tain oma­peräi­ses­ti ih­mis-ko­ne-link­kiä hyö­dyntäen. Odo­tuk­set oli­vat tämän elo­ku­van koh­dal­la kor­keal­la ja tämä lop­pu­tu­los lu­nas­ti ne kaik­ki, jo­ten pak­ko­han täl­le on an­taa vii­si täh­teä vaik­kei ko­ko­nai­suus ole­kaan täy­del­li­nen. Upea trip­pi.