Bella Baxter löytää jalkovälistään potentiaalia kaikenlaiseen uuteen mukavaan.
Bella Baxter löytää jalkovälistään potentiaalia kaikenlaiseen uuteen mukavaan. Aikakautemme on näemmä valmis naisen seksuaalisen vapautumisen millimetrintarkkaan kuvaamiseen taiteen keinoin. Nykyajan (asioita tahallaan päälaelleen vääntävät) kriitikot voisivat hyvin kyseenalaistaa miestekijöiden oikeuden kuvata naisellista kasvutarinaa. Kysymyksiä oikeutuksesta tilanne toki herättää kaikissa elämän kriitikoissa.
Max McCandles saa avustajapaikan tohtori Godwin "God" Baxterin laboratoriosta. Tohtorin kuolleista herättämä Bella vie nopeasti Maxin huomion. Miesten osoittaman ihailun, uusien tunteiden ja fyysisten havaintojen määrä saavat Bellan pään pyörälle.
Emma Stone välittää Bellan monimuotoisuuden räävittömästi, pikantteja yksiyiskohtia unohtamatta. Kontrasti raakojen ja kypsien aihepiirien välillä on hersyvä.
Tekniset valinnat kameroiden välillä luovat ylimääräisiä jännitteitä. Jerskin Fendrixin ääniraita täydentää kuvasekoiluun sopivaa häiriötä. Häiriötä, jota joku saattaisi kutsua musiikiksikin. (VA)