Kol­me det­roit­ti­lais­ka­ve­rus­ta päättää ryöstää ti­mant­ti­ku­rii­rin, mut­ta yk­si mie­histä ryh­tyy ah­neek­si. Cur­tis "50 Cent" Jack­son läh­tee kos­to­jah­tiin, jo­hon tar­vi­taan myös Bru­ce Wil­li­sin joh­ta­man pai­kal­li­sen ma­fian apua.

Cur­tis Jack­son on selväs­ti let­kan hei­koin näyt­te­lijä, mut­ta tässä elo­ku­vas­sa hän jo on­nis­tuu mil­tei pitämään päänsä pin­nal­la. Mie­hen ulo­san­ti on köm­pelöä, eikä tällä ole vielä Ste­ven Sea­ga­lin tai Chuck Nor­ri­sin ka­ris­maa tätä seik­kaa kor­vaa­maan, mut­ta kes­ki­lin­jan funk­tio­naa­li­sel­la ta­val­la suo­ri­tus al­kaa ol­la jo mu­kiin­me­nevä. Pak­su lom­pak­ko mie­hellä on­nek­si on, jo­ten eiköhän va­paa­her­ran op­pi­so­pi­mus jat­ku. Jack­so­nin rin­nal­la kaik­ki muut näyt­te­lijät on tässä jä­tet­ty pie­niin si­vuo­siin: Bru­ce Wil­lis on kii­rei­nen ma­fioo­so, Ryan Phil­lip­pe on kal­pea kon­na ja jou­kon ve­re­vimmän suo­ri­tuk­sen te­kevä Ja­mes Re­mar äk­ki­pi­kai­nen van­ha kon­na sel­lissään.

E­lo­ku­van juo­ni on yllättävän mo­nisäi­kei­nen ja no­pea­liik­kei­nen, mut­ta alun hyvästä tun­nel­mas­ta huo­li­mat­ta me­no ei vai­ku­ta pi­temmän pääl­le us­kot­ta­val­ta. Viih­dyttävä ja yllättävän näyttävä ta­paus, mut­ta lo­pul­ta hy­vin, hy­vin feik­ki.