Hol­mes-kaa­no­nin us­ko­vai­sim­mat jä­se­net suh­tau­tu­vat tähän alen­tu­vas­ti, mut­ta on tämä kui­ten­kin kat­sot­ta­va vä­li­pa­la. Eni­ten ih­me­tyttää se, että Hol­mes eh­tii nai­siin jo en­simmäi­sen var­tin ai­ka­na, vaik­ka nai­sia hä­nen elämässään oli tun­ne­tus­ti vain yk­si: Ire­ne Ad­ler, ja hän­kin enemmän pla­to­ni­sel­la ta­sol­la. Asia sel­viää lo­pus­sa, sa­moin Hol­me­sin pii­pun ja eri­koi­sen ta­kin al­ku­perä. Step­hen Spiel­berg Pre­sents, mut­ta mies toi­mi ai­noas­taan apu­lais­tuot­ta­ja­na. Yk­sin ko­to­na –oh­jaa­ja Ch­ris Co­lum­buk­sen kä­si­kir­joi­tus.

Laa­du­kas ku­va ei ole Pa­na­vi­sion, vaik­ka ta­ka­kan­si niin väittää­kin. Sisä­ti­lois­sa ku­va­tut koh­tauk­set ovat ra­kei­sia. Ää­ni­rai­ta ta­voit­taa jon­kin ver­ran ti­la­tun­nel­maa. Ei ekst­ro­ja.