Uskonnollisen isänsä kiertoradalla kasvava poika kipuilee kapean elämänsä rajojen kanssa.
Uskonnollisen isänsä kiertoradalla kasvava poika (James Dean) kipuilee kapean elämänsä rajojen kanssa. Salinasin viljelijäkaupungin ja Montereyn pikkukaupunkielämän välillä kulkee onneksi tavarajuna, jonka katolla voi lääniä mittailla. Yhdessä päässä vallitsevat isän tiukat odotukset ja ehdottomat asenteet oikean miehen mitasta. Toisessa päässä kauan kuolleeksi luullun äidin pyörittämä ilotalo ja paitsi vastaus toisenlaisen elämän janoon myös ehkä lippu sen toteuttamiseen.
Klassikon asemaan noussut tarina sijoittuu Kaliforniaan ajalta ennen Yhdysvaltojen liittymistä ensimmäiseen maailmansotaan. Ajankuva on koukuttava ja muutoksen uhka antaa väriä draamalle muutoinkin kuin elintarvike-spekuloinnin kautta. Tarinan hahmojen tuntema puhtoinen maailmankaikkeus uhkaa antaa periksi todellisille väreilleen tavalla tai toisella. Tämä näkyy paitsi äidin salatun kohtalon selvittelynä, rahan ansaitsemisen ja tienaamisen välisenä köydenvetona, rakoilevana velisuhteena ja orastavana kolmoisdraamana. Tarinan ainekset ovat tavanomaista elämää suuremmat, mutta niiden napakka kuljetus kamppaa sensaationaaliset sävyt.
Nykykatsannossa kerronta on toki hidasta ja näyttelijätyö teatraalista, mutta kaikki tämä kuuluu asiaan. Elokuva perustuu John Steinbeckin romaaniin (1952), joka puolestaan ottaa innoituksensa raamatun Kainista ja Abelista.
Komea kuva on vakaa, värikylläinen ja miellyttävän erotteleva. Cinemascope-kuvan geometria tosin venyy erikoisesti alun katukuvien panaroinneissa ja poksahtelee fokukseltaan silloin tällöin myöhemmin kohtausten rajoilla, mutta jälki on kokonaisuudessaan nättiä. Tuskinpa 50-luvulla kuvattu elokuva on koskaan näyttänyt komeammalta.
Dialogivetoinen ääniraita pysyttelee etusektorilla ja toistaa puheen aavistuksen tiukasti, mutta tehokkaasti.
Ekstroissa vain elokuvahistorioitsija Richard Schickelin rauhallisen syväluotaava kommenttiraita. (IJ)