Pa­rii­sin ryt­miä kär­sii hie­man Woo­dy Al­le­nin tuo­reen Pa­rii­si-ro­mans­sin ta­paan kau­pun­gin mat­kai­lu­mai­nos­mai­ses­ta vi­sua­li­soin­nis­ta. Juo­ni­kaan ei ole kak­si­nen. Ai­ka­mat­kai­lua ei kui­ten­kaan tar­vi­ta, sillä elo­ku­va ku­vaa 1950-lu­vun jaz­zym­pyröitä. On upeaa nähdä jo 1910-lu­vul­la uran­sa aloit­ta­neen Louis Armsrt­ron­gin trum­pet­ti­huu­mo­ria ja sa­mal­la myös va­ka­vam­pia ku­vioi­ta. Mu­sii­kis­ta vas­ta­si perä­ti Du­ke El­ling­ton, jon­ka pia­noa kuul­laan soundt­rac­kil­la.

Pau­la New­man ja Sid­ney Poi­tier tun­tu­vat us­kot­ta­vil­ta muu­si­koil­ta. Yh­teis­kun­nal­li­nen pe­rus­vi­re aut­taa myös. Te­koai­kaan­sa näh­den se il­mentää ai­ka var­hai­ses­sa vai­hees­sa pre­si­dent­ti Ken­ne­dyn esil­le nos­ta­mia kan­sa­lai­soi­keus­tee­mo­ja.