Ka­ru elo­ku­va play­boys­ta (Tom Crui­se), jon­ka ke­peä elämä ot­taa syvän ma­ha­las­kun au­to­ko­la­rin myötä. Es­pan­ja­lai­sen Ab­re los Ojos -t­ril­le­rin uu­del­leen­fil­ma­ti­soin­ti säi­lyttää al­ku­peräi­sen ta­ri­nan ja naispääo­san (Pe­ne­lo­pe Cruz) ker­toak­seen hur­jan ker­to­muk­sen si­vu­va­sem­mal­ta tu­le­vas­ta pesä­pal­lo­mai­las­ta ja sitä seu­raa­vas­ta epä­toi­voi­ses­ta yri­tyk­sestä päästä ta­kai­sin ta­sa­pai­noon.

Do­rian Grayn muo­to­ku­vaa (Os­car Wil­de, 1890) mau­kaas­ti ta­pai­le­va aja­tus­leik­ki luo te­hok­kaan epä­toi­voi­sen ai­vo­ju­min, jos­sa kas­vot ovat kai­ken kes­kiössä, mut­ta se mikä on eteenpäin ja mikä taak­sepäin ei ole lain­kaan selvää. Tom Crui­se vetää pas­se­lin kiil­to­ku­va­mai­sen roo­lin mie­henä, jo­ka on ehkä syn­ty­nyt kul­ta­lu­sik­ka suus­sa, mut­ta kun pos­ki­pie­li al­kaa roik­kua ti­pah­taa tämä aut­ta­mat­ta ka­tuo­jaan. Myös elo­ku­van na­pak­ka dia­lo­gi, eri­tyi­ses­ti Cru­zil­le kir­joi­tet­tu, an­sait­see eri­tyis­mai­ni­nan.

Ko­ko­nai­suu­te­na tähän on vai­kea ra­kas­tua, eri­tyi­ses­ti jos on näh­nyt al­ku­peräis­teok­sen en­sin, mut­ta trip­pinä tämä on mai­nio.