Sabine hoitaa kampaamossaan myös sieluja.
Sabine hoitaa kampaamossaan myös sieluja. Ohikulkijat jakavat ajatuksiaan, asiakkaat avaavat syvimpiä tuntojaan. Keskustelu kääntyy aika ajoin Kongoon ja koti-ikävään. Laajempaa maailmanpoliittista kannanottoa Jolien kampaamossa vältellään, valitettavasti.
Parturi-kampaamojen merkitys multikulttuurisina pakopaikkoina tulee varsin selväksi. Vaimot saapuvat valittamaan miehistään, miehet omista ongelmistaan. Jokainen sisäänastuja taitaa päästä videolle.
Käsikirjoittamattomien, yhden ihmisen karismaan pohjaavien dialogidokumenttielokuvien aika on juossut ohitse. Esikuvat on filmattu näytelmäelokuvan puolella.
Seurantadokumentti on koostettu ilmeisen suppeassa ajanjaksossa. Laiskuus on iskenyt. Tyhjänpäiväisen mölinän sijaan olisi voitu miettiä kerronnalle monimuotoisempaa rakennetta. Ilman todellista sisältöä ei ole elokuvaa.
Kymmenen neliömetrin liiketila luo omat tekniset rajauksensa. Kuvakulmat toistavat itseään. Silti kuvaajan heijastuminen kampaamon peilistä ei ole edes näin suppealle dokumenttielokuvalle sopivaa.
Belgialainen, kamerunilaislähtöisen ohjaaja Rosine Mbakamin tekele esitetään helsinkiläisillä DocPoint-festivaaleilla 2019. Elokuvantekijän tulisi olla häpeissään päästettyään moisen kökkäreen leikkauspöydältä "valmiina". (VA)