Kym­me­nen vuot­ta mönkään men­neen ka­si­no­ryöstön jäl­keen kop­la et­sii kä­siinsä kuol­leek­si jo ker­taal­leen luul­lun ka­ve­rin­sa, jo­ka elää tätä ny­kyä pik­ku­kau­pun­gin she­rif­fin elämää.

Aa­vi­kon paah­teen pieksämä rou­hea il­me ja si­vuo­saan pes­tat­tu Jean-C­lau­de Van Dam­me pi­ristävät mu­ka­vas­ti kli­seistä uu­tet­tua ta­ri­naa, jo­ka on yhtä kauh­tu­nut kuin tut­tu­kin. Kai­kis­ta kli­seistä huo­li­mat­ta an­ti on hyvä: kou­lu­poi­ka­mai­nen jän­ni­tysnäy­telmä avau­tuu po­ke­ril­la ja dia­lo­gi­kin tun­tuu ereh­dyttäväs­ti mie­ti­tyltä. Asial­li­nen pie­ni B-pätkä.