”If you want blood, you’­ve got it”. Kun tämän on kat­so­nut, ei us­kal­la ajaa sil­lal­le, mennä har­ras­ta­maan te­li­ne­voi­mis­te­lua, käydä hie­ro­jal­la tai silmä­la­se­ris­sa. Eikä pal­jon muu­ta.

Huu­mo­ri­sar­ja­ku­vien ja var­hais­ten ko­me­dioi­den pe­rus­ta lepä­si nk. sei­so­vis­sa vit­seissä. Lu­ki­ja tai kat­so­ja tie­si, mitä tu­le­man pitää, mut­ta haus­kin­ta oli seu­ra­ta, mi­ten sii­hen tällä ker­taa pää­dytään. Fi­nal Des­ti­na­tion siir­si kaa­van ma­kaa­be­rei­hin on­net­to­muuk­siin, jois­sa sil­vou­du­taan, kat­kais­taan päitä ja murs­kaan­nu­taan eri­lais­ten esi­nei­den al­le. Nyt tätä on jat­ku­nut jo neljän jat­ko-o­san ver­ran, näemmä. Ja näemmä tämän voi vielä su­ju­vas­ti kat­soa­kin.