Sa­lai­nen rak­kau­den raa­mat­tu kär­sii ve­si­va­hin­gois­ta ja suu­ri­mit­tai­nen res­tau­roin­tip­ro­jek­ti on pai­kal­laan, jot­tei lu­ke­mat­to­mia nört­ti­poi­kia aut­ta­nut teos vai­vu his­to­riaan. Kir­jan ko­pioin­ti on ehkä pe­rin­tei­ses­ti luos­ta­ri­munk­kien ajan­vie­tettä, mut­ta tässä tehtävään tart­tu­van poi­ka­po­ru­kan aja­tuk­sis­sa se­li­baat­ti on vii­mei­nen asia — ja mun­kit­kin lie­neevät jo­ko so­ke­ri­kuor­rut­tei­sia tai si­li­ko­nitäyt­tei­siä.

Pii­ra­kan uu­sin pa­la on se­koi­tet­tu tu­tuis­ta ai­nek­sis­ta, mut­ta hup­sis­ta vaan re­sep­ti toi­mii ker­ta ker­ral­ta mauk­kaam­min. Siinä missä jo­ku­nen osa ta­ka­pe­rin vas­ta elo­ku­van vii­mei­set 20 mi­nuut­tia oli­vat haus­ko­ja, tässä seit­semän­nessä osas­sa vain en­simmäi­set 20 mi­nuut­tia ovat kan­kei­ta. Lop­puo­sa elo­ku­vas­ta vierähtää po­pit­ta­van mu­siik­ki­rai­dan ja vil­linä ir­rot­te­le­vien tei­nien pa­ris­sa ke­peäs­ti. Koh­tauk­ses­ta toi­seen siir­rytään mo­nes­ti suo­ra­nai­sen te­let­rans­por­taa­tion avul­la, sillä hep­poi­sim­mat­kin aa­sin­sil­lat vei­sivät lii­kaa ai­kaa pois märkä t-pai­ta -ki­soil­ta ja kai­ken­lai­sel­ta kimp­pa­ki­val­ta — pu­hu­mat­ta­kaan lo­pun hiih­to­his­si­paos­ta, jo­ka oli­si mah­do­ton missä ta­han­sa muus­sa elo­ku­vas­sa. To­si­maail­man kans­sa tällä ei saa­kaan ol­la mitään yh­teistä.