Ti­las­toi­den mu­kaan noin pro­sent­ti Yh­dys­val­tain kan­sa­lai­sis­ta on jat­ku­vas­ti kal­te­rei­den ta­ka­na. Tähän ti­las­toon liit­tyy va­hin­gos­sa Kea­nu Ree­ve­sin esittämä buf­fa­lo­lai­nen tie­tul­li­vir­kai­li­ja, jo­ka läh­tee ka­ve­rei­den kans­sa pesä­pal­lo­pe­liin, mut­ta pää­tyy­kin tietämättään pa­koau­ton kul­jet­ta­jak­si. Ran­gais­tuk­sen kär­sit­tyään mies päättää vih­doin myös suo­rit­taa it­se ri­kok­sen­kin, mut­ta ei hel­poim­man kaut­ta. Klas­si­koi­ta ta­pai­le­van pu­hal­luk­sen mah­dol­lis­taa kiel­to­lai­nai­kai­nen vii­na­tun­ne­li, jo­ka joh­taa vie­rei­sestä teat­te­ris­ta suo­raan pan­kin hol­viin.

Hämäävän vähäe­lei­nen, mut­ta teräväs­ti kir­joi­tet­tu ri­kos­ko­me­dia on hyvä pie­ni elo­ku­va par­haim­mil­laan. Lä­hes neljään täh­teen yltävä ko­me­dia pitää yllä vaa­ti­ma­ton­ta il­mettä, vaik­ka pin­nan al­la ky­tee hy­ker­ryttävän kor­kea­len­toi­nen her­ras­mies­hui­ja­ri­ta­ri­na.

Kea­nu Ree­ves te­kee symp­pik­sen roo­lin pi­dettävänä kon­na­na, jon­ka me­nes­tys on kai­ken ar­ki­sen kär­si­myk­sen ja yrit­te­lijään ve­ny­mi­sen jäl­keen mil­tei an­sait­tua. Mai­nio on myös van­ha­na kon­ka­ri­na nähtävä Ja­mes Caan, jon­ka roo­li­suo­ri­tuk­ses­sa on ri­paus Dus­tin Hoff­ma­nia.

O­ma­lei­mai­nen on myös ta­pah­tu­mien näyttämönä toi­mi­va Buf­fa­lo, jo­ta har­vem­min elo­ku­vis­sa nähdään. New­jer­seyläi­sen au­to­vuok­raa­mon vir­kai­li­ja to­kai­si pa­ri kesää sit­ten et­tei ole kos­kaan kuul­lut ke­nenkään ole­van in­nois­saan Buf­fa­loon mat­kaa­mi­ses­ta — reis­sun jäl­keen ymmär­sim­me tämän it­se­kin hy­vin. Pa­has­ti rän­sis­ty­nyt ja har­maa kau­pun­ki näyttäy­tyy kui­ten­kin tässä par­haim­mil­laan, mikä on en­nen kaik­kea ly­hyen ajo­mat­kan päästä löy­ty­vien ku­vauk­sel­lis­ten Nia­ga­ran pu­tous­ten an­sio­ta.