Navaronen tykkien vaiettua liittoutuneiden kiikariin osuu Yugoslaviassa sijaitseva hulppea silta, jonka räjäyttäminen olisi mitä mainioin tapa ärsyttää natseja.
Navaronen tykkien vaiettua liittoutuneiden kiikariin osuu Yugoslaviassa sijaitseva hulppea silta, jonka räjäyttäminen olisi mitä mainioin tapa ärsyttää natseja. Paperilla yksinkertainen tehtävä on todellisuudessa kaikkea muuta, mutta hyvä työryhmä osaa ajatella jaloillaan.
Aivan kaikki detaljit matkustajien liberaalista kyyditsemisestä aina kroonisuutta lähentelevään hyväuskoisuuteen asti eivät ole omiaan nostamaan kertomuksen uskottavuutta, mutta hieman insinöörihenkisenä sotaseikkailuna tämä toimii nätisti. Finaali on suorastaan nerokas näytös kaikkien Hollywoodin bensainfernojen jälkeen.
Tämä Navaronen tykit -elokuvan jatko-osa perustuu niin ikään Alistair MacLeanin luomaan tarinaan, mutta ei suoranaisesti miehen saman nimiseen romaaniin, joka kehittyi rinnan elokuvan pitkällisen syntyprosessin aikana. Toinen mainittava kuriositeetti elokuvan kohdalla on sen ilmeinen James Bond -alataso: ohjaaja tunnetaan lukuisten 007-seikkailujen luotsina ja näyttelijöistä muutama on niin ikään tuttu näistä seikkailuista. Mukana on mm. Barbara Bach (majuri Amasova elokuvassa 007 Rakastettuni), Richard Kiel (rautahammas) ja onpa pääosan Robert Shawkin pyörähtänyt Bondin vastustajana elokuvassa 007 Istanbulissa.
Ikäisekseen erinomainen kuva on miellyttävän vakaa, luonteva ja erottelukykyinen. Monoraita toistaa puheen mumisematta, eivätkä räjähdyksetkään särähdä korvaan, joten kyseessä on perin onnistunut paketointi vanhalle pikkuklassikolle. Ekstraton. (IJ)