Itä­val­ta & kel­la­ri –yh­dis­telmä luo vä­littömän mie­li­ku­van. Mie­li­ku­va joh­taa tie­ten­kin erää­seen lä­hi­his­to­riam­me epä­miel­lyttä­vim­mistä yk­silö­ta­son ri­kok­sis­ta. Ul­rich Seid­lin do­ku­ment­ti In the Ba­se­ment välttää kos­ke­tuk­sen Kam­pusch-ta­pauk­sen kans­sa, mut­ta flirt­tai­lee ai­heen lie­peillä. Itä­val­ta­lais­kel­la­reis­sa ta­pah­tuu ni­mittäin k a i k e n l a i s t a.

Seid­lin do­ku­ment­tie­lo­ku­va on koos­tet­tu kieh­to­val­la ta­val­la. Se voi­si ai­van yhtä hy­vin ol­la näy­tel­ty ja kä­si­kir­joi­tet­tu mus­ta ko­me­dia, löyhä­juo­ni­nen fik­tio. Kel­la­rei­den ta­pah­tu­mat eivät muo­dos­ta var­si­nais­ta jat­ku­moa, mut­ta ne ko­koa­vat yh­dessä var­sin jä­merän ku­van län­si­mai­sen yh­teis­kun­nan pii­lo­te­tuis­ta in­to­hi­mois­ta, asiois­ta, jot­ka vai­voin kestävät päivän­va­loa. Kel­la­ri toi­mii oi­val­ta­va­na me­ta­fo­ra­na ko­ko yh­teis­kun­nal­le. Tässä nä­ke­myk­sessä myös suo­raan väl­tel­ty kel­la­rit­ra­ge­dia on läsnä. Ih­mis­ten kek­se­liäi­syys ja pak­ko­miel­tei­syys ne jak­sa­vat ai­na yllättää.

Kel­la­rei­taan hyö­dyntävät sa­dis­tit ja ma­so­kis­tit, huo­rat asiak­kai­neen, maa­han­muut­tok­rii­ti­kot, ase­hul­lut, sa­la­metsästäjät sekä – Itä­val­las­sa kun olem­me – ar­moi­te­tut Hit­ler-fa­naa­ti­kot. Se­kaan mah­tuu to­ki myös ta­val­li­sem­paa tor­ven­soit­ta­jaa, rock­rum­pa­lia ja pyy­kin­pe­sijää, mut­ta ketäpä ne kiin­nos­tai­si­vat. Seid­lin do­ku­ment­ti kes­kit­tyy, ymmär­rettävää to­ki, en­sin lue­tel­tui­hin.

Maail­man­pa­ran­nus­do­ku­ment­tien seas­sa on ajoit­tain vir­kistävää nähdä toi­sen­lais­ta maail­maa, it­sel­le maan­tie­teel­li­ses­ti lä­hempää – ja kui­ten­kin niin kau­kais­ta. Toi­saal­ta do­ku­men­tin kat­sot­tuaan tu­lee eri­tyi­sen syyl­li­nen olo hei­lus­kel­la län­si­mai­sen si­vis­tys­val­tion pas­si tas­kus­sa. Vähäi­siäpä ovat on­gel­mam­me. (VA)