Tässä kreikkalaisessa perheessä lapset kasvatetaan tiukassa järjestyksessä.
Tässä kreikkalaisessa perheessä lapset kasvatetaan tiukassa järjestyksessä. Poistuminen piha-alueelta on ankarasti kielletty. Säännöstä saa poiketa ainoastaan perheen isä, hulppean toimentulon takaava tehdaspohatta. Ei niin, että karkumatka korkean piha-aidan ylitse mahdollista olisikaan. Isän laatimien normien mukaan lapsi kasvaa vastuuikään sinä päivänä kun hammasrivistön terävä kulmahammas tipahtaa pois.
Perheen sisäinen järjestelmä muistuttaa monista diktatuurisista järjestelmistä, sisarustenvälinen kilpailujärjestelmä ruokkii jatkuvaan vilunkipeliin. Ulkomaailmassa vaanivat pedot on visualisoitu turhankin vaarallisina. Suuri tuntematon on säilynyt salassa pitkään. Lapsuuden loppua vältellään viimeiseen asti. Isä pitää palettia koossa, upoten päivä päivältä syvemmälle valheisiinsa. Hallintomalli ei toimi. Tunnelma muuttuu omituisen insestiseksi.
Kolmannen elokuvansa myötä Yorgos Lanthimos (s. 1973) nosti kreikkalaisen uuden elokuvan kansainväliseksi puheenaiheeksi. Dogtoothin kieroutuneessa visiossa näytetään ääriesimerkkien avulla, mitä rajojen sulkeminen ja avarakatseisuuden täydellinen puute saavat aikaan instituutioista pyhimmässä, perheessä. Vertaus yltää kuitenkin paljon laajemmalle.
Tekninen esillepano on vangitseva, näyttelijät toistavat kaavaa kolkon orjallisesti. Kohteet filmataan läheltä, kuvakulmavariaatioita käytetään laajalti. Elokuva palkittiin Cannesissa Un certain regard -palkinnolla vuonna 2009. Suomessa Dogtooth nähtiin 35-milliseltä englanniksi tekstitetyltä filmikopiolta KAVI:n Kreikan uuden aallon esityssarjassa tammikuussa 2017. (VA)