Disney käytti peräti kymmenen hengen käsikirjoitustiimiä Zootropoliksen tekoon.
Disney käytti peräti kymmenen hengen käsikirjoitustiimiä Zootropoliksen tekoon. Siitä voisi ennustaa, että katsottavana on päättämättömien perttien sillisalaatti. No, ei laisinkaan, sillä Zootropolis päinvastoin ylittää odotukset.
Animaatioelokuva projisoi yhteiskunnalliset lokeroinnit eläinlajien kansoittamaan utopiaan. Se on suora allegoria ihmiskunnan herkkyydestä syyllistyä rasismiin. Se osoittaa suoraan peiliin, eikä syyllisty rasisti/suvakki-yksinkertaistuksiin.
Saalis- ja petoelämet ovat kaikki aikojen saatossa sivistyneet, mutta stereotypiat ovat tiukassa. Pupu kokee kovia yhteiskunnan asettamia esteitä päästäkseen poliisiksi, ja kettu tietää kaikkien odottavan häneltä kieroja otteita.
Eläinten kaupunki joutuu kohtaamaan sisäiset pelkonsa, kun eri petolajit alkavat käyttäytyä muinaisten vaistojensa takia.
Ajoitus on melkoinen. Yhdysvalloissa poliisit ja mustat aktivistit ovat siirtyneet väkivallan teille, ja presidenttiehdokas Donald Trump lietsoo vastakkainasettelua, vihaa ja suvaitsemattomuutta.
Huumori on ollut aina ääri-ihmisten ikävin vihollinen. Synkkiä tosielämän tausta-ajatuksia helpottaa se, että elokuva on perin hauska ja dialogi leikkisän nokkelaa. Toimintakin sujuu, mutta se ei ole nyt pääosassa. Hyvä niin ja yleisemminkin.
Laadukas kuva ja ääni. Erikoista on se, että BD-levyssä on DVD-aikakaudelle kuuluva DTS-raita. Se kuitenkin toimii hyvin. Kaiken huippu kuitenkin ääniraidalla on se, että Shakiran biisi Try Everything kuulostaa eläväiseltä ja se on pystytty integroimaan elokuvan kulkuun näin elimellisesti. Ääniraita toimii dubattuna, mutta alkuperäinen vie paljon paremmin omanlaiseensa yhdysvaltalaiseen, yhteiskunnalliseen tunnelmaan. Ekstroihin on tallennettu 48 min. dokumentit, Shakiran musiikkivideo ja 28 min. poistettuja kohtauksia. (PS)