Raik­kaus ve­toaa. Ta­sa­pai­not­to­muus ve­rot­taa.

Aiem­min Gra­fit­ti meissä –e­lo­ku­val­laan tu­tuk­si tul­lei­den te­kijöi­den, osin amatöö­ri­voi­min ja har­ras­ta­janäyt­te­lijöi­den työ­pa­nok­sin teh­ty Mitä meistä tu­li ra­ken­tuu luok­ka­ko­kouk­sen tee­mal­le. Sen avit­ta­ma­na voi poh­tia, mitä 12-vuo­tiais­ta van­hois­ta ka­ve­reis­ta on tul­lut iso­na.

Ti­lan­net­ta seu­ra­taan haus­kan pa­rin avul­la. To­ni (oh­jaa­ja Mii­ka Ul­lak­ko) ja Eri­ka (Ma­ria Uu­si­kylä) ovat tun­te­neet toi­sen­sa lap­ses­ta, ja asu­vat nyt yh­desssä, nuk­ku­vat sa­mas­sa sän­gyssä ja ovat vain ka­ve­rei­ta. Ase­tel­ma on tuo­re ja haus­ka. Se an­taa sa­mal­la raik­kaan ot­teen al­kaa miet­tiä kah­ta kes­keistä elämän valt­ti­kort­tia, pel­koa ja rak­kaut­ta.

O­sa­not­ta­jat ovat sym­paat­ti­sia hah­mo­ja, mut­ta ylit­se mui­den nou­see To­ni, jo­ka ei pys­ty pitämään to­tuuk­sia sisällään. Siis ei mitään. Kaik­ki tu­lee suo­ra­suun­tauk­sel­la.

Ikävä kyllä ker­ron­ta on epä­ta­sa­pai­nos­sa. Kun ta­pah­tu­mat vaih­te­le­vat men­nei­syy­den, ja kol­man­nen kes­kei­sen hah­mo Ja­ken (Ol­li Si­milä) Pie­ta­rin ko­ke­mus­ten vä­lillä, jän­te­vyys hä­viää ja elo­ku­vas­ta tu­lee yli­pitkä.

Mut­ta en­nem­min tätä kat­soo kuin juu­ri mitään ko­ti­mais­ta tv-sar­jaa tätä ny­kyä.