Syvän­me­ren po­raus­laut­ta on etu­rin­ta­mas­sa kun ydin­su­kel­lus­ve­ne up­poaa ou­don koh­taa­mi­sen seu­rauk­se­na. Tyy­li­puh­das tie­teisjännä­ri ras­tit­taa kaik­ki ruu­dut va­li­tes­saan näyttämök­seen lä­hes­tyvän myrs­kyn eristämän tut­ki­mu­sa­se­man ja ujut­taen mu­kaan mi­li­tan­tin ydi­na­se­ku­vion, koh­ta­loa uh­maa­van en­ti­sen rak­kau­den ja en­do­ter­rest­riaa­li­sel­ta vai­kut­ta­van vie­raan ä­lyk­kyy­den. Gen­reään va­ro­vai­ses­ti mu­kai­le­va epi­so­di on puo­lik­si fi­lo­so­fiaa ja puo­lik­si jän­ni­tystä, mut­ta ko­ko­nai­suus toi­mii pe­rin pas­se­li­na ku­jan­juok­su­na.

E­lo­ku­van oh­ja­si sa­ma Ja­mes Ca­me­ron, jo­ka va­jaat 10 vuot­ta myö­hem­min mat­ka­si Ti­ta­ni­cil­le ja li­ki­main ta­san 20 vuot­ta myö­hem­min saat­ti Ava­ta­rin päivän­va­loon. Mo­lem­pien myö­hem­pien elo­ku­vien etiäi­siä voi nähdä tässä, mut­ta eri­tyi­ses­ti su­ku­lai­suus Ava­tar-seik­kai­lui­hin on kä­sin­kos­ke­tel­ta­va. Ta­ri­noi­den fi­lo­so­fia mais­tuu sa­mas­ta puus­ta veis­te­tyltä eivätkä nii­den kan­sat­kaan ole ko­vin kau­kai­sia serk­ku­ja. Näi­den kah­den elo­ku­van vä­lil­le voi­kin vetää pe­rin suo­ran su­ku­vii­van.

E­lo­ku­van lo­giik­ka ei ehkä ai­na kel­lu, tai ai­vo­so­lut pitää pai­koin hu­kut­taa nes­temäi­sen ha­pen boo­li­mal­jaan, mut­ta elo­ku­van ta­ri­na yli­luon­no­lis­ten me­du­soi­den koh­taa­mi­ses­ta ve­toaa yllättävän hy­vin vielä näin vuo­si­kym­men­ten jäl­keen­kin. Ca­me­ro­nin ni­mi 90-lu­vul­la yh­dis­tyi ehkä enemmän tiuk­kail­mei­siin tie­teis­toi­min­tae­lo­ku­viin (mm. Aliens, Ter­mi­na­tor, Ter­mi­na­tor 2), mut­ta tämä elo­ku­va osoit­taa, että nas­toi­te­tun kei­no­na­han al­la voi syk­kiä sydä­mel­li­nen vaah­to­kark­ki. Elo­ku­va ot­taa paik­kan­sa seik­kai­lu­ta­ri­noi­den pitkässä his­to­rias­sa täy­sin an­sai­tus­ti.

Bok­sin 4K- ja HD-le­vyt sisältävät sekä elo­ku­van al­ku­peräi­sen teat­te­ri­ver­sion (140 min.) että jo ai­koi­naan puo­lel­la tun­nil­la pi­den­ne­tyn eri­kois­ver­sion (171 min.). Maail­mal­la teat­te­ri­ver­sio­ta on kri­ti­soi­tu ja pi­den­net­tyä ver­sio­ta ke­hut­tu kah­des­ta pai­nok­ses­ta mie­lekkäämmäk­si. Mo­lem­mat ver­siot ovat viih­dyttä­viä, mut­ta pi­den­net­ty ver­sio vääntää ruu­via tiu­kem­mal­le ta­ri­nan fi­lo­so­fian suh­teen an­taen ta­pah­tu­mil­le sa­mal­la lisää pai­noar­voa. Uut­ta on muun muas­sa pitkä lop­punäytös ja lisä­mo­ment­ti sekä pää­pa­rin rii­taan, että ympäröivään suur­val­ta­konf­lik­tiin.